Postmodernismin helmi

Täytyykö museon olla pölyinen ja hämärä? Voiko moderni rakennus toimia taiteen kehyksenä? Tätä täytyy käydä katsomassa Kouvolan Taidemuseossa.

Kuiskaavat puut, suhisevat ruusupensaat ja ajan patinoimat rakennukset muodostavat kulttuurihistoriallisen miljöön, jonka keskelle on asettunut Suomen upeimmaksi postmodernistiksi rakennukseksi tituleerattu Kouvola-talo. Sen suojiin on asettunut Kouvolan Taidemuseo. Arkkitehti Erkki Valovirta suunnitteli Kouvola-talon 1980-luvulla. Rakennus toteutettiin kahdessa vaiheessa ja lopullisesti se valmistui 1987.
Kulttuuriko tylsää? Ainakin kulttuuritalo itsessään on kiinnostava. Siinä on 84 kulmaa, jotka antavat talolle eri ilmeen kaikkiin neljään tuuleen. Rakennusvaiheessa kustannuksia ei säästelty. Niinpä taloa suojaa kuparikatto ja kaikki metalliset yksityiskohdat talon sisällä ovat messinkiä - helat, ritilät, ovet, lukkopesät, ruuvit on suunniteltu tilaan soveltuviksi.

Valon ja varjon leikki

Kouvolan Taidemuseo on rakennuksen helmi. Valoisa, hämärä, yllättävä, kiinnostava, monessa tasossa oleva tila, joka mahdollistaa monimuotoisten ja kerroksisten näyttelyiden järjestämisen. Tilasta löytyy kaarevuutta, korkeutta, syvyyttä, leveyttä, tasoja, pylväitä.

Vuonna 2007 Kymenlaakson ainoa Taidemuseo juhli 20-vuotisjuhlaansa. Juhlanäyttelynä oli Satuja ja Myyttejä - kertomusten kultakausi Akseli Gallen-Kallelasta Martta Wendeliniin. Kävijät olivat kuin retkellä satujen maailmassa aistien Gallen-Kallelan shamanistisen kanteleen ja Stjernschantzin narkissoksen huilun. Pirut ja faunit kisailivat Taidemuseon mystisen hämärissä nurkissa.

Valon ja varjon leikki näkyi sekä tilassa että taiteessa. Ja näkyy edelleen.

Työpajojen museo

Kouvolan Taidemuseo on ottanut siipiensä suojiin erilaisten työpajojen kautta tulevat lapset. Museopedagokiikan avulla pyritään syventämään taiteen ja kulttuurihistorian ymmärrystä ja näin madaltamaan myöhemmin museokäynnin kynnystä.

Kulttuurihistorialliset museot ja Taidemuseo tekevät yhteistyötä museotoimen saralla. "Ainaskin sata vuotta sitten" ja "Kuoleman puutarha" ovat yhteistyöprojekteja, jotka edustavat eri ikäryhmille suunnattua työpajatoimintaa.

Työpajatoimintaa on toteutettu vuodesta 2005, jolloin Pohjois-Kymenlaakson alueella oli käynnissä lastenkulttuurin kehittämishanke yli seitsemän kunnan kuntarajojen.

Omat kokoelmat

Kouvolan Taidemuseon ensimmäinen työ oli talousneuvos Arvo Kääriäisen lahoittama Veikko Vionojan vuonna1947 valmistunut maalaus "Haitarinsoittaja". Tästä vuonna 1955 ensimmäisenä luetteloidusta työstä alkaa kokoelman kasvattaminen. Tällä hetkellä Kouvolan Taidemuseolla on runsaat 1000 teosta kokoelmissaan.

Samassa rakennuksessa toimii myös Kouvolan kulttuuritoimiston galleria, jossa voi pitää pienimuotoisia näyttelyitä.

Kouvolan Taidemuseon intendentti Johanna Vuolasto Kulttuurihistorialliset museot, amanuenssi Anu Kasnio

Teksti: Ulla Maria Hoikkala, 2008 Kuvat: Ulla Maria Hoikkala, Pekka Nissisen ja Elisa Heinosen kesän 2008 näyttelyistä, kartta Kai Fjällström, 2005

Kouvolan Taidemuseo Kouvola-talo Varuskuntakatu 11 45100 Kouvola puh. (05) 829 6565 ja 829 6323 www.kouvola.fi/kulttuuri