Irmeli Tarmo on tehnyt pitkän uran taiteen parissa, niin monen eri järjestön hallituksessa kuin opettajanakin Kansalais- ja työväenopistossa, Lahden taideinstituutissa ja Kouvolan Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Kaiken tämän ohessa hän on samaan aikaan toiminut itsenäisenä kuvataiteilijana.

Irmeli Tarmo on syntynyt Kuusankoskella, mutta elänyt lapsuuttaan myöskin Hangossa ja Porvoossa. Irmelin perhe oli tavallinen suomenruotsalainen perhe. Irmelin ollessa perheen ainoa lapsi hän tottui viihdyttämään itseään piirtämällä. Kouvolaan he muuttivat vuonna 1953 isän töiden perässä ja myöhemmin perheeseen syntyi Irmelin pikkuveli.

Kuvataide oli jo koulussa Irmelin lempi aine, ja hieman yksinäisenä lapsena Irmeli löydettiin aina jostakin piirtämästä. Ammattikin oli helppo valita sen mukaan, mitä on aina tehnyt. Piirtäminen on ollut Irmelille aina helppoa, joten hän ajatteli, että kaipa tästä saa myös hyvän ammatin. Suuren kannustuksen taidealalle Irmeli sai kaverinsa Sirkka-Liisa Lonkan kanssa, kun he kävivät Kansalaisopiston kuvataideryhmässä taiteilija Esko Tirrosen opissa. Esko kannusti lahjakkaat opiskelijansa hakeutumaan opiskelemaan Suomen Taideakatemian kouluun. Näin ollen Irmeli ja Sirkka-Liisa hakivat ja pääsivät opiskelemaan sinne. Kolmannella vuosikurssilla Irmeli päätti ottaa opintoihinsa mukaan Italian kielikurssin, joka kylläkin jäi kesken, mutta oli osana sitä, että Irmeli sai idean lähteä opiskelemaan Italiaan Rooman Taideakatemiaan. Siellä hän pääsi suoraan kolmannelle vuosikurssille, joten opinnot Roomassa kestivät puolitoista vuotta. Tässä kohtaa Irmeli mainitsee, että ilman Roomaa hänestä ei olisi ikinä tullut taiteilijaa. Lisäksi hän kertoo paljon mielenkiintoisia tarinoita Italiasta ja opiskeluajoista.

Palattuaan Italiasta Suomeen alkoi Suomi näyttää Irmelistä mielenkiintoiselta. Muut opiskelijakaverit jäivät Helsinkiin, mutta Irmeli palasi Kouvolaan. Hänestä Rooman jälkeen Helsinki ja Kouvola muistuttivat toisiaan. Vähän tämän jälkeen Irmeli ihastui Tanttarin tasoristeykseen, se oli hänen mielestä niin kaunis maisema, että halusi maalata siitä taulun. Moni ihmetteli, että Roomassa opiskellut taiteilija tulee tänne takaisin ja haluaa maalata noinkin tavallisen maalauksen. Pian tämän jälkeen tapahtui yksi Irmelin mieleisimmistä saavutuksista taiteilijaurallaan, sillä hän sai näyttelyajan Galleria Artekista. Tämän kyseisen näyttelyn kaikki teokset myytiin ulkomaille, muistelee Irmeli.

Kun kysyin, että onko hänellä jotakin lempityötä siirrymme heti erään seinällä olevan teoksen luo.

"Se on tämä, jossa on kuvanveistäjä Marjo Lahtinen. Hän puhaltaa teoksessa toisella puolella oleviin ruusuihin. Teoksessa kiehtoo liike, sekä mustan värin tuoma syvyys ja voima." Irmeli kuvailee.

Teoksessa on käytetty akryylimediumia, kvartsihiekkaa ja öljyvärejä. Irmeli kertoo, että maalaa pääasiassa realistisia ja isokokoisia töitä, perusteoskoko on hänellä noin 160x130 cm.

Olohuonetta koristaa myöskin 150x220 cm kokoinen "Liljat" teos, jonka Irmeli on tehnyt vuonna 2006.

Irmelin ateljeessa on paljon tilaa taiteen tekemiseen. Ateljee on jaettu kahteen osaan ja sen parviosuus on tehty siistimmälle työskentelylle. Lattiatilaa löytyy runsaasti suurienkin teosten työstämiseen. Ateljeen rakentamista on mietitty erittäin tarkkaan, sillä Irmeli halusi siitä mahdollisimman toimivan. Hän esittelee ateljeesta tehtyä pienoismallia, josta katsoi esimerkiksi valon pääsyn tilaan taskulampun avulla. Hän halusi varmistaa luonnonvalon tilassa, jotta sitä olisi mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pitkään.

Irmeli hallitsee melkeinpä kaikki tekniikat piirtämisessä ja maalaamisessa, mutta hänen pääasiallisiin tekniikoihin kuuluvat öljyväri, hiekka- ja pigmenttimaalaus, vesiväri, polymeerigravyyri ja valokuva.

Irmeli liittyi Kuusankosken Taideseuraan Esko Tirrosen kannustamana vuonna 1990. Hän iloitsee, että hänellä on edelleenkin lämmin suhde Kuusankosken Taideseuraan. Irmeli muistelee, että silloin Taideseuraan kuului myöskin hänelle merkittävät taiteilijaystävät Eero Eirto ja Tapani Vilkko. Esko Tirronen vaikutti suuresti ja merkittävästi Irmelin taiteen tekemiseen.

"Eskon impulssi herätti arvostusta ja inspiroi minua taiteeseen." Irmeli kertoo.

Irmelistä on hienoa nähdä, että Kuusankosken Taideseuran perinne jatkuu, sillä hänen mielestä tämä Taideseura tekee edelleenkin aitoa kulttuurityötä tällä alueella. Tästä kiitos lähtee aktiivisille taideseuralaisille!

Irmelin terveiset Kuusankosken Taideseuran jäsenille:

"Olkaa sitkeitä ja kertokaa totuus kuvina. Ahkeruus palkitaan, osallistuminen antaa paljon, lähtekää maailmalle, tutkikaa. Pitää elää, jotta on jotakin kerrottavaa, ja vaikka tekniikat olisikin hallussa, niin teoksen tarkoitus/merkitys on temppu."

Voiko enää kauniimmin haastattelua päättää?

Lopuksi Irmeli vielä kertoo välillä jäävänsä miettimään sitä jäikö jokin tärkeä taideteos tekemättä.

"Tätä ei voi tietää, mutta onneksi olen saanut elää mielenkiintoisen ja tapahtumarikkaan elämän, siitä olen kiitollinen." Sanoo Irmeli.

Haastattelun jälkeen jäin pohtimaan, että jokaisen taidealan ihmisen olisi hyvä käydä Irmelin juttusilla, ainakin itse opin paljon. Kiitos Irmeli Tarmo kiehtovasta haastattelusta!

Teksti: Aino Forsström

Kuvat: Teemu Virsu