Postmodernismin helmi

museo pieni

Täytyykö museon olla pölyinen ja hämärä? Voiko moderni rakennus toimia taiteen kehyksenä?
Museon tehtävänä on tuoda esiin elämää - elettyä, nykyistä, tulevaa - kuvien ja taideteoksien muodossa. Elämä on mielenkiintoinen ja muuttuva prosessi, josta riittää ammennettavaa ja tallennettavaa tuleville ja taas tuleville polville. Parhaimmillaan museo on energinen, aktiivinen, mieliinpainuva kokemus ja elämys siellä kävijöille. Se herättää muistijäljen, joka palaa mieleen ja jota kerrotaan eteenpäin.

pullinen3
Kouvolan Taidemuseota ympäröivät kuiskivat puut, suhisevat ruusupensaat ja ajan patinoimat rakennukset. Ne muodostavat kulttuurihistoriallisen miljöön Kouvolan Museokorttelin, jonka keskelle on asettunut Suomen upeimmaksi postmodernistiksi rakennukseksi tituleerattu Kouvola-talo. Sen suojissa pitää majaa Kouvolan Taidemuseo POIKILO.



Arkkitehti Erkki Valovirta suunnitteli Kouvola-talon 1980-luvulla. Rakennus toteutettiin kahdessa vaiheessa ja lopullisesti se valmistui 1987. 

Kulttuuriko tylsää? Ainakin kulttuuritalo itsessään on kiinnostava. Siinä on 84 kulmaa, jotka antavat talolle eri ilmeen kaikkiin neljään tuuleen.

Rakennusvaiheessa kustannuksia ei säästelty. Niinpä taloa suojaa kuparikatto ja kaikki metalliset yksityiskohdat talon sisällä ovat messinkiä - helat, ritilät, ovet, lukkopesät, ruuvit on suunniteltu tilaan soveltuviksi.

Vuosien saatossa aika on tehnyt tehtävänsä ja talossa on alkanut mittava remontti, jossa vuotava katto kunnostetaan ja talon suojiin rakennetaan tilat myös kaupunginmuseolle. Taloudellisesti vaikeana aikana kaupunki on kiristänyt kukkaron nyörejään ja valitettavasti yksi säästökohteista - kulttuurihistoriallinen miljöö - on joutunut vasaran alle. Museokorttelin pienet museot on suljettu.

Valon ja varjon leikki

taidemuseo6
Kouvola-talon helmeksi on tituleerattu Kouvolan Taidemuseota. Valoisa, hämärä, yllättävä, kiinnostava, monessa tasossa oleva tila, joka mahdollistaa monimuotoisten ja kerroksisten näyttelyiden järjestämisen. Tilasta löytyy kaarevuutta, korkeutta, syvyyttä, leveyttä, tasoja, pylväitä. 

Valon ja varjon leikki näkyy Taidemuseon tilassa, joka tarjoaa sekä korkeista kattoikkunoista lankeavaa luonnonvaloa että kohdennettua keinovaloa.


Taidemuseon tila on polveilevan vaihteleva. Eri tasossa olevissa nurkkauksissa ja kerroksissa voi olla esillä vaikka neljä eri näyttelyä. Toisiaan tukien tai täysin eri maailmoista. Valoja, varjoja, kimallusta, synkkyyttä, perinteistä, modernia, kuvataidetta ja veistoksia sulassa sovussa. Tilan monimuotoisuus mahdollistaa myös saman taiteilijan eri tyylilajien näyttävän sijoittelun. Näin on tehty esimerkiksi Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttelyssä, jossa esillä on massiivisia pronssiveistoksia, pieniä veistoksia, grafiikkaa, tekstiilejä ja esittävia veistoksia.


Taidemuseon ylätasolla on pieni galleria, jossa voi esitellä intiimejäkin näyttelyjä.
taidemuseo4
Työpajojen museo

Kulttuurihistorialliset museot ja Kouvolan Taidemuseo tekevät yhteistyötä museotoimen saralla. Työpajatoimintaa on toteutettu vuodesta 2005, jolloin Pohjois-Kymenlaakson alueella oli käynnissä yli seitsemän kunnan kuntarajat ylittävä lastenkulttuurin kehittämishanke POLKU.


Kouvolan Taidemuseo on ottanut siipiensä suojiin erilaisten työpajojen kautta tulevat lapset. Museopedagokiikan avulla pyritään syventämään taiteen ja kulttuurihistorian ymmärrystä ja näin madaltamaan myöhemmin museokäynnin kynnystä.  


Kouvolan Taidemuseo tarjoaa museo-opetusta ja työpajoja maksutta kouvolalaisille kouluryhmille. Opastuksia järjestetään jokaiseen näyttelyyn.

Poikilon matkassa
Muutama vuosi sitten Kouvolan Taidemuseon visuaalinen ilme koki täysremontina. Silloisen museonjohtaja Johanna Vuolaston toimesta toteutettiin uusi graafinen ilme ja nimi sai lisäyksen POIKILO. Uusi ilme on herättänyt tuntemuksia puolesta ja vastaan, kun värimaailma muuttui harmonisesta sinisestä huomioväri aniliininpunaiseen.


Poikilo-nimi tuli vuonna 2008 Pekka Nissisen keksimästä kapulasta, jonka ympärille Nissinen kehitti fiktiivisen tarinan.
- Poikilo on piiloperinne menneisyydestä, jossa joenkansan tukkipojat veistelivät kapuloita kevään merkkinä valitsemalleen piikatytölle, mietti Pekka Nissinen Poikilon matka vuodenajasta ja värimaailmasta toiseen -näyttelynsä avajaisissa toukokuussa 2008.
poikilo
Omat kokoelmat

Kouvolan Taidemuseon ensimmäinen työ oli talousneuvos Arvo Kääriäisen lahjoittama Veikko Vionojan vuonna 1947 valmistunut maalaus "Haitarinsoittaja". Tästä ensimmäisenä luetteloidusta työstä vuonna 1955 alkoi kokoelman kasvattaminen. Tällä hetkellä kokoelmassa on runsaat 1000 teosta.
Joku viisas on joskus sanonut, että kaupunki jossa on taidemuseo on varakas. Onko Kouvola siis varakas kaupunki? Ainakin Taidemuseolla on mittava oma kokoelma hallussaan.


Lisätietoja:
http://www.kouvola.fi/index/museokavijalle/museot/taidemuseo.html
http://www.visitkouvola.fi/fi/kouvolan-museokortteli
http://www.kulttuuriakaikille.fi/

Kouvolan Taidemuseo

Kouvola-talo

Varuskuntakatu 11

45100 Kouvola

puh. (05) 829 6565 ja 829 6323

www.kouvola.fi/kulttuuri

This entry was posted on March 2, 2015


© 2019 | Taideseurat