Luovuuden anatomia

kuva 10

Sivistyneen yhteisön merkki on kulttuurin kerrostuneisuus, joka näkyy vaikkapa kaupunkikulttuurissa monimuotoisena rakentamisena. Siinä vanha  ja uusi kohtaavat rajoja rikkoen ja näin muodostavat kiinnostavan ja silmää miellyttävän näkymän.


Korkeakulttuuria on pidetty elitistisenä, harvojen ja valittujen ”etuoikeutena”. Populaarikulttuuri - mm. graffiti ja ITE-taide. - on puolestaan ollut kaikkien ulottuvilla.


Tähän on tullut viime vuosina muutos. Graffitista on tullut salonkikelpoista taidetta, joka on hyväksytty jopa Suomen kansallismuseon kokoelmiin. ITE-taide täyttää museot ja taidehallit niin Suomessa kuin maailmalla. Muun muassa Parikkalan patsaspuisto on turistinähtävyys, jota pysähdytään katsomaan ja kuvaamaan edelleen, vaikka itse taiteilija ei enää olekaan joukossamme. Perinteiset materiaalit ovat saaneet rinnalleen uusia. Toisaalta perinteisiä materiaaleja on alettu suosia nykytaiteessa.

tsgraf6

Kouvolan kouluille tarjottiin mahdollisuutta lähteä  Opetushallituksen rahoittamaan Mahdollisuuksien maailma -hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ja monipuolistaa oppimisympäristöjä eli luokkahuoneita. Keskustan koulu Kuusankoskella pääsi mukaan neljän muun koulun kanssa. Englannin kielen lehtori Saija Liikka innostui hankkeen mahdollisuuksista. Loppu on historiaa - tai graffitia.


Luovuus on muotia

Luovuus on nyt muotia. Perinteiseen ajatteluun perustuva luovuus on liitetty aina taiteen tekemiseen.  Uudenlainen ajattelu ei jätä luovuutta pelkästään taiteisiin, vaan tuo sen myös tieteisiin ja liiketoimintaan.

Norjalainen Norwegian-lentoyhtiö lentää Norjan väreissä, mutta liputtaa rohkeasti pohjoismaisen sankaruuden puolesta.  Yhtiön koneiden peräsimiin on maalattu kansallissankareita - aluksi norjalaisia, mutta toiminnan laajetessa alettiin hakea sankareita myös muista pohjoismaista. Nyttemmin mukana on  jo yli 50 alansa ja aikakautensa sankaria - miehiä ja naisia.

minna canth

Lentoyhtiö Norwegian antoi luovuudelle siivet - tai pyrstön.
Minna Canth  ©  Creative Commons. Courtesy of Norwegian

Suomesta mukaan on kelpuutettu toistaiseksi kaksi sankaria - Minna Canth ja Johan Ludvig Runeberg. Norwegian toteuttaa sankaruutta luovasti myös matkustamossa. Esimerkiksi Runeberginpäivänä 5.2. koneissa tarjotaan matkustajille Runebergin torttuja.


Kun puhutaan historiallisista henkilöistä, ikä ei ole ainoa kriteeri valintaprosessissa. Pikemminkin halutaan katsoa sitä, mitä henkilö on saanut aikaan ja miten hän on osaltaan haastanut yhteiskuntaa positiiviseen suuntaan.


Tuttua jo historiasta

Lentokoneisiin maalatut henkilökuvat eivät sinänsä ole mikään uusi ilmiö. Toisen maailmansodan aikana esimerkiksi sotilaskoneisiin maalattiin lentäjien mielialaa kohottavia kuvia - muun muassa kauniita naisia ja sarjakuvahahmoja.


Monasti taiteilijoina toimivat lentäjät, joiden joukossa oli taitavia piirtäjiä ja maalareita. He taiteilivat kuvat puhdetöinään koneiden kylkiin. Esimerkiksi vuonna 1941 amerikkalainen elokuvanäyttelijä Jane Russell ikuistettiin maskotiksi lentäjänkoulutuskoneen kylkeen Stocktonissa, Kaliforniassa.


Kotimainen Finnair ei ole vielä henkilökuvia maalannut koneidensa kylkiin tai peräsimeen, joskin henkilöiden mukaan on nimetty koneita jo 1960-luvulla. Finnairin ensimmäinen DC-8 -suihkukone nimettiin juoksija Paavo Nurmen mukaan.

Taideseurat ja luovuus

Mitä luovuus merkitsee taideseuralle? Halutaanko pitäytyä perinteisessä, tutussa ja turvallisessa vai ollaanko valmiita siirtymään askel eteenpäin? Niin luovuudessa kuin yleensä toiminnassa?


Kuusankosken Taideseura on yksi vanhimpia maassamme kaupunkialueiden ulkopuolelle toimivista taideseuroista. Seura lähestyy eläkeikää, mutta tarkoitus ei todellakaan ole heittäytyä eläkeputkeen lepäilemään. Vai onko?


Viime aikaisen toiminnan myötä on huomattu, että aktiivisuus oman seuran sisällä on hiipunut. Johtuuko tämä kenties siitä, että seuran toiminta on siirtynyt pois mukavuusalueelta eli perinteisestä käsityksestä taiteen tekemiseen? Onko luovuus siirretty pois jäsenten ulottuvilta?


Näinhän asiaa ei pidä nähdä. Vuosikokoukset ja jäsenillat ovat niitä kehtoja, joissa luovuutta vaalitaan. Keskustellaan luovuuden anatomiasta - mitä se on ja kuinka pitkälle seura voi venyttää luovuuden käsitystä.
Taideseurojen perustarkoitus on kuitenkin aina olla taiteen sanansaattaja järjestämällä kurssitusta, opetusta ja koulutusta jäsenistölleen sekä järjestää näyttelyitä, joissa jäsenten töitä esitellään yleisölle. Tämän kaiken ohella Taideseura voi ja sen pitääkin olla ajan hermolla ja toimia tässä ajassa.


Peräpeilistä näkyy upeita saavutuksia ja tekoja, mutta eteenpäin katsoen maailma on avoin ja mahdollisuuksia täynnä.

Ulla Maria Hoikkala

This entry was posted on December 2, 2016


© 2019 | Taideseurat