Kuvaamataiteita ja lääketiedettä

artikkeli4

Mitä yhteistä voi olla lääketieteella ja kuvataiteilla? Tämä selvisi Kuusankosken Taideseuran jäsenillassa, kun korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Hannu Tapiovaara vei mukanaolijat matkalle lääketieteen ja kuvaamataiteen historiaan. Matkan varrella kuulijat oppivat paljon uutta ja jopa terveydenhuollon ammattilaiset totesivat saaneensa kiinnostavaa tietoa.

Sairauksissa, hoitotoimissa ja lääkäreissä on draamaa, joka on innoittanut myös taiteilijoita kautta aikojen. Menestyneet lääkärit ovat esiintyneet muotokuvissa; uskonnollisessa taiteessa sairaudet ja kärsimys ovat olleet keskeisellä sijalla. Draaman huipennus yhdistää kaksi kamalaa asiaa - vammat ja sodan.

”Lähdetäänpä katselemaan lääketieteeseen liittyviä teoksia. Parhaalla onnella voin tarjota esteettisiä kokemuksia, rautaisannoksen historiaa ja ennen kaikkea pikakurssin valelääkäriksi pätevöitymiseen”, vitsailee Tapiovaara, mutta vakavoituu ja toteaa, että tämä taitaa jäädä ainoaksi vitsiksi esityksessä.
artikkeli2
Taiteen ja lääketieteen yhteydessä löytyy esimerkkejä syntymästä, kuolemasta ja kaikesta siltä väliltä. Syntymää on kuvattu yllättävän vähän ja Tapiovaara kysyykin, eivätkö synnytykseen liittyvät kuvat olekaan taidetta. Onko niitä tehty vain kliinisiin opetustarkoituksiin? Toisaalta hän pohtii, miksi näin koskettavan aiheen kuvaaminen on niin vaikeaa.

Suomessa isät pääsivät mukaan sairaaloiden synnytyssaleihin 1980-luvun alkupuolella. Vähitellen tästä on tullut normi ja jos isä ei tahdo mukaan, hän joutuu monasti selittelemään vastentahtoisuuttaan. Kuvaukset synnytyksistä ovat siirtyneet reaaliaikaan. Isät kuvaavat synnytyksiä suorana nettiin, Twitteriin, Facebookiin, Instagramiin. Ovatko nämä kuvat siis valokuvataidetta?
artikkeli6

Venus von Willendorfin veistos.

Sadoista kivikautisista veistoslöydöistä ainoastaan muutama esittää miehen kehoa. Raskaana oleva nainen on esitetty vahvana ja suurena. Tämä osoittaa Äidin suurta merkitystä ihmiskunnan kehityksessä. Ilman vahvoja naisia ihmisyys ei olisi jatkunut. - Wikipedia
artikkeli7

Syntymää on kuvattu muun muassa muinaisen Egyptin veistoksissa ja kuvataiteissa. Useimmissa kulttuureissa synnytys on naisen yksityinen tapahtuma ja synnyttävä äiti kuvataan yksin.

Kuolema, sodat ja kärsimys ovat elämänkaaren toisen pään aiheita taiteessa. Niissä yhdistyvät armoton sodan lihamylly,  mutta myös inhimillisyys. Esimerkkinä Tapiovaara mainitsee Helena Schjerfbeckin teoksen ”Haavoittunut soturi hangella” vuodelta 1880 (Ateneumin taidemuseon kokoelmat), jonka innoittajana on luultavasti ollut Vänrikki Stoolin tarinat.

Tapiovaara analysoi teosta: ”Maalauksen sotilas makaa ase kädessään koivuun nojaten. Hänen punottavat poskensa kertovat siitä, että kuume on jo noussut. Jäällä näkyy sotilaita. Ovatko he jättäneet haavoittuneen jälkeensä vai tulossa noutamaan häntä?” Vastaus jää katsojan pohdittavaksi.


Haavoittunut soturi

Ääripäiden välimaastossa ovat esimerkiksi lääkäreiden vastaanottotilojen ja julkisten tilojen seinillä olevat muotokuvat lääkäreistä ja lääketieteestä. Kuvissa esiintyy usein stetoskooppi, mikroskooppi tai pääkallo ja joskus harvoin kuvissa vilahtaa potilaskin.

Vaikka lääkäreiden muotokuvat ovatkin tilaustöitä rahasta, ne ovat monasti taitavasti toteutettuja, ammattitaiteilijoiden tekemiä. Kuten Albert Edelfeltin maalaama muotokuva kemisti Louis Pasteurista 1800-luvun puolivälin jälkeen. Nimensä keksimälleen ”pastöroinnille” antanut tiedemies kehitti myös rokotteet paiseruttoa ja vesikauhua vastaan. Edelfeltin maalaus palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä kultamitalilla vuonna 1889. (Pariisin Musée d’Orsay)

Flaamilaisen maalarin Theodoor Romboutsin teos ”Puoskari hampaan poistajana”  on 1600-luvun alkupuolelta (Madridin Prado-museon kokoelmissa). Kuvan tilanne elää edelleen suomalaisten lasten lurituksena ”tiedän paikan kamalan, hammaslääkäri XX:n, siellä hampaat revitään, ikenet vain jätetään”. artikkeli5


Klassikoksi lääketieteestä taiteessa on muodostunut myös Rembrandtin maalaus ”Tohtori Tulpin anatomian luento” (1632).

artikkeli9
Tapiovaara pohtii, miksi lääketiede ei enää nykyaikana nouse yhtä vahvasti esiin kuin menneinä vuosisatoina.
”Nyt maalaustaiteessa vältetään konkreettisia ja realistisia aiheita”. Potilaan ja henkilöstön intimiteetin kunnioittaminen asettavat rajoituksia ja vaara luiskahtaa sosiaalipornon kuvaamiseen on suuri.

Onko digitaalinen kuvaus siirtänyt kuvataiteen uudelle tasolle? Netin keskustelupalstat ja Facebook, Instagram yms. pursuavat kuvia hoitotoimenpiteistä, kipsatuista raajoista ja lastoitetuista sormista. Ovatko ne taidetta?
kipsi

Taiteellisia kokonaisuuksia on tehty myös röntgenkuvista - tosin kasvi- ja eläinmaailmasta. Saisiko myös ihmisten röntgenkuvista taidetta vai asettuuko intimiteettisuoja vastaan?

Summa summarum, lääketieteellä ja kuvataiteilla on siis otsikon mukaisesti yhteys. Kuvataiteita on käytetty kuvaamaan hoitotoimenpiteitä, ennen kuin kameraa oli keksitty. Miten todenmukaisia nuo kuvat ovat, siitä voidaan olla montaa mieltä. Mutta ovatko tämän päivän kuvat sen parempia totuudenmukaisuudessaan? Sisällön ilmaisemisen muoto on muuttunut vuosisatojen saatossa, mutta sisältö on pysynyt ennallaan.

artikkeli1

Kuusankosken Taideseuran jäseniä ja kannattajajäseniä kuuntelemassa Hannu Tapiovaaran esitystä. Kielenkannat irtosivat kahvikupin ääressä ja kysymyksiä riitti mm. siitä, miten Hannu Tapiovaara itse kiinnostui taiteesta. Hän on kuvittanut kirjoja ja tehnyt muun muassa internetissä oman alansa kuvituksia.

Teksti Ulla Maria Hoikkala Hannu Tapiovaaran esityksen pohjalta
Kuvat Ulla Maria Hoikkala ja asianomaiset taidesivustot ja Wikipedia

This entry was posted on November 4, 2017


© 2019 | Taideseurat