Kristillisen taiteen aarteita Valamossa

tuhka

Kristilliset aiheet eivät ole kovin yleisiä suomalaisten mestareiden tuotannossa. Alttaritauluja kotimaisista taiteilijoista on tehnyt vain muutama - tunnetuimpia lienevät Helene Schjerfbeck ja Eero Järnefelt. Näiden luonnoksia on esillä Valamon luostarin Mestarin jälki -näyttelyssa.
Wiik Maria Madonna
Valamon luostarissa on esillä varsin laaja kattaus kristillisaiheisia töitä 1500-1900-luvuilta. Teokset on koottu mittavasta yksityisestä kokoelmasta ja esillä on niin keskieurooppalaisia taiteilijoita kuin Suomen kultakauden mestareita. Kovin järisyttäviä ulkomaisia nimiä esillä ei ole, sillä eurooppalaisissa taidekouluissa annettiin usein kuvataideopiskelijoitta tehtäväksi tehdä toisintoja tunnettujen taiteilijoiden töistä.

Valamossa onkin esillä kovin tutunnäköisiä töitä, mutta tekijänä mainitaan tuntematon. Ellei tietysti oteta huomioon Salvador Dalin värilitografiaa "Kristuksen ylösnousemus".

Näyttely on mielenkiintoinen matka perinteisistä, tummasävyisistä ja raskaista keskieurooppalaisista maalauksista kepeisiin, moderneihin, jopa flirttaileviin kotimaisiin teoksiin. Jos nyt kristillisaiheisista töistä voi näin puhua. Kun näkee näyttelyn töitä rinnakkain, ei voi kuin ihailla suomalaisten taiteilijoiden edistyksellisyyttä ja modernia otetta tarttua näinkin vakavana pidettyyn aiheeseen jopa leikillisesti.

Näyttelyn alkuun sijoitettu Nikolai Lehdon naivistinen "Rikas mies ja Lasarus" on tehty öljyllä puulle. Liekö tämä työ ollut joitakin vuosia sitten esikuvana vaalikampanjavideolle, joka herätti suurta kohua ja jouduttiin sitten keskeyttämään. Pääosassa videolla oli Oiva Lohtander. Taidettahan on kautta aikojen hyödynnetty mainonnassa.

Kotimaisten mestareiden töistä on esillä grafiikkaa, akvarelleja, öljyväritöitä, pastellejä, puupiirroksi, veistoksia. Rinnan ovat Juho Rissasen pelkistetty, sekatekniikalla toteutettu triptyykki "Kristuksen syntymä" ja Hugo Simbergin viivasyövytys "Kuoleman puutarha".  Erityisesti silmää miellytti Aukusti Tuhkan litografia "Pilkattu".

Alttaritaulujen luonnoksia

Jarnefelt Eero sauluksen kaantymys kristuksen taivaallinen ilmestyminen
Kotimaiset taiteilijat ovat olleet varsin niukkoja kristillisaiheisten töiden tekemisessä. Sinänsä mielenkiintoinen ilmiö, koska taide on ollut nimenomaan kristillistä aina 1700-luvulle asti. Alttaritauluja ei ole kovinkaan monelta taiteilijalta  Edelfeltiä ja Schjerfbeckiä lukuunottamatta.

Piispa Arseni pohtii näyttelyä esittelevässä videossa, onko luonnos yhtä arvokas kuin varsinainen, lopullinen työ. Hän esittelee valmistelevia luonnoksia muun muassa Albert Edelfeltiltä, jonka luonnoksia näyttelyssä on esillä kahteen alttaritauluun - esim. luonnos Johanneksen kirkon alttaritauluksi (yllä) "Sauluksen kääntymys - Kristuksen taivaallinen ilmestyminen" sekä luonnosta Vaasan kirkon alttaritauluksi "Paimenten kumarrus".

Piispa Arseni katsoo, että Edelfelt itse piti luonnoksiaan yhtä arvokkaina ja valmiina  kuin lopullisia töitä, sillä hän on ne signeerannut.

Kymenlaaksolaisittain merkittävä työ on Helene Schjerfbeckin luonnos "Ylösnousemus", jonka taiteilija teki vuonna 1896 esityöksi Ruotsinpyhtään kirkon alttaritauluksi. Ruotsinpyhtään kunta varmaan kiittää tänä päivänä tuolloista kunnanhallintoa, joka kilpailutuksen päätteeksi valitsi tuolloin tuntemattoman nuoren naistaiteilijan Helene Schjerfbeckin teoksen alttaritauluksi. Se jäi myös Schjefbeckin ainoaksi alttaritauluksi. Nykyisin Ruotsinpyhtään kirkko on hyvin tunnettu ainutlaatuisesta aarteestaan.

Naismestareita esillä

Valamon luostarin Mestarin jälki -näyttelyssä on esillä myös Hugo Simberg, Akseli Gallen-Kallelaa, Vaikuttava joukko suomalaisia nykytaiteilijoita, joiden töissä on myös kristillisä töitä.

Erityisesti huomionarvoista on, että Mestarin jälki -näyttelyssä on kristillisiä töitä monelta suomalaiselta naistaiteilijalta. Itse asiassa kaikki näyttelyn naistaiteilijat ovat kotimaisia! He ovat mukana tasavertaisina tunnettujen suomalaisten miesmestareiden rinnalla. Osa tunnettuja nimiä, osa harvemmin esillä olleita. Kaikki kuitenkin yhtä taitavia ja näyttelypaikkansa ansainneet.

Mukana ovat muun muassa Venny Soldan-Brofelt, Maria Wiik, Ina Colliander, Irina Krohn, Anna Snellman, Helmi Kuusi  ja Amelie Lundahl. Eipä hassumpi kokoelma suomalaisia naistaiteilijoita luostarin näyttelyssä.

Ehdottomasti suositeltava käyntikohde. Yksi kuluvan vuoden parhaita näyttelyitä.

Mestarin jälki
Valamon luostarin galleria
Näyttely on avoinna  17.1.2015 asti
ti-su klo 11.30-17,
ma suljettu (ryhmille tilauksesta)

Piispa Arseni esittelee näyttelyä Areenassa.

Artikkelin kuvat julkaistu Valamon luostarin luvalla.

This entry was posted on October 15, 2015


© 2019 | Taideseurat